Jeah, kunnon lomaviikko takana kunnon maisemissa. Viime sunnuntaina lennettiin Kalifornian niemimaalle (on Meksikoa) La Paz:iin. Siellä lentokentällä kohdattiin jälleen niin tuttu juttu täältä, lentokenttätaksi maksaa kolmekertaa enemmän kuin normaalit taksi, jonkin sorttinen valtion säädös eli tariffi. Niinpä siinä sitten arvottiin ja arvottiin nuukina miehinä sekä laskelkeltiin ja analysoitiin Antin ja Romanin kanssa... ja loppujen lopuks päätettiin vuokrata auto, ikäänkuin halpana vaihtoehtona. Vielä ei oo laskeskeltu, oliko halpa vaihtoehto vai ei, mut samapa tuo. Viikko oli kertakaikkisen hieno ja ei kaduta. Viikoks saatiin Chervolet mallia sorsa, eli pieni ja vikkelä. btw, kuvia reissusta tulee taas jossain vaihees :p.
Ilman suunnitelmia päädyttiin jäämään ensimmäiseksi yöksi La Paz:iin, hostelliin, jossa torakat juoks lattialla ja kylmä suihku virkisti aamulla. Suuria ei saatu aikaseks, seuraavan päivän suunta kuitenkin päätettiin ja yks mahtava biitsi tsekattiin.
Seuraavana päivänä yksi maailman suurimmista asioista tapahtui, menin elämäni ekaa kertaa Walmart:iin.. Maailman suurin yhtiö liikevaihdoltaan käsittääkseni, jos joku ei tienny.. :). Sieltä snorkkelit kainaloo ja suunta kohti etelää. Sitä ennen kuitenkin kohdattiin heti ensimmäinen niin odotettu asia. Poliisi pysäytti Antin. Siinä sitten keskusteltiin liikennesäännöistä ja niiden rikkomisesta. Antin lämmin henkisyys ja Romanin perusteleva ja pitkään kestanyt rauhallinen jutustelu johtivat siihen, että poliisi luovutti Antin ajokortin takaisin ja antoi periksi 500 pesetan vaatimisen. Selkeesti lasten joulupaketteihin olisi mennyt, harmi sinänsä. Onneks tämä jäi kuitenkin viimeiseksi kohtaamiseks virkavallan kanssa.
Ensimmäinen kohde oli La Ventanan lahti, joka kyl heti hämmästytti kauneudellaan. Voi sanoo suoriltaan, että Mazatlani jää aika kauas. Turistoitunu ja jenkkimäistyny kylä oli pieni ja sieltä oli vaikee löytää edullista majapaikkaa pesoissa, kaikkee tarjottiin dollareissa. Lopulta päädyttiin mutkien kautta asuntovaunumajotukseen, ei niin paras, mutta hieno paikka. La Ventana on kuuluisa suuresta lahdestaan, jossa tuulee usein ja ei oo aaltoja paljon suuren saaren ansiosta, joka on edustalla. Näin ollen tämä on kitesurfaajien ja purjelautailijoiden paratiisi, jossa on vuosittain kisojakin. Lisäks lahdella oli korallia ja sen myötä mahtavia värikkäitä kaloi, mainittakoon vaikka papukaijakala ja sähköankerias, jotka mm havaittiin. Oli hullun makeeta vetää mennä paikallisen majakan läheisyyteen biitsille, jossa ei juuri muita ollu ja siellä autiossa autuudessa snorklata.
Tiistaina vielä nautiskeltiin La Ventanasta ja lopulta suunnattiin eteenpäin. Seuraava yö vietettiin Los Barrilessa, mikä oli perushieno kylä, mutta ei suurta kummallista.
Seuraavana päivänä suunnattiin kohti Cabo Pulmoa. Täytyy sanoo, että jo tässä vaiheessa tulee aika leija fiilis, kun kehuu paikat, mutta kuitenki. Cabo Pulmoa kehuttiin meille jo Ventanassa niemimaan parhaaksi snorklauspaikaks ja sitä se ehkä oliki. Luonnonpuisto ja jälleen aikalailla korvessa jenkkituristineen ja dollarineen. Tällä kertaa otettiin parin tunnin tour, jossa käytii kunnon korallilla, syvemmällä merta suuren kalaparven seassa, merileijonien seassa ja toisella korallilla. MaGeeta oli. Vain vettäkestävä kamera puuttui ;)
Hienouteen jo kyllästyneenä jatkettiin matkaa Cabo San Lucasiin, joka on niemimaan eteläisin kaupunki. Siellä yövyttiin yks yö ja kierreltiin kylää, jotaa vois nimittää vaikka sodomaksi. Ja sodomaksi siksi, että myös Meksikon likainen puoli oli rankasti esillä, huumeita ja tyttöi tarjottiin moneen otteeseen. Muuten kaupunki oli totaalisesti turistien valloittama keskus erittäin arvoikkaine kauppoineen ja ravintoloineen. Erityisesti satama-alue, jossa oli ökyveneitä ja turbaanipäinen mies :). Seuraavana päivänä jätkien kanssa kapinoitiin hintoja ja vesitaksin sijaan käveltiin kuuluisalle Playa del Amorille, joka vaati kyl vähän kiipeilytaitoo ja aaltojen ajotustaitoo rantakallioilla. Selvittiin ja nähtiin ihan eteläisintä kärkeä tuosta niemestä. Roman jopa näki muutaman valaan, joita me nopeammat kävelijät ei nähty :(. Sekin hieno mesta.
Torstai iltana suunnattiin sitten takaisin pohjoseen päin eri reittiä. Todos Santoksessa yövyttiin ja seuraavana päivänä suunnattiin surffibiitseille. Todos Santos on myös maailman kuulu, mutta tällä kertaa lainelautailukohteena. Joissakin paikoissa rankattu top10:iin maailman surffirannoista ja jättiaalloistaan. Videoita voi kattoo youtubesta, suosittelen (http://www.youtube.com/watch?v=7VuQiUxmsLY&feature=related). Kaks rantaa tsekattiin. Toinen oli liian kivinen näin 3kk kokemuksella, jossa ihan proot meni mulle liian suuris aallois ja toinen oli sitten ihan turistituristi aloittelijoineen ja huonoineen aaltoineen sinä päivänä, joten lautailut jäi testaamatta. Hieno pikkukylä ja hienot rannat sielläki. Iltapäivällä koitettiin sitten löytää pikkuteitä myöten vuorille, jotka nousee parhaimmillaa siellä 2000 metriiin, mutta mitää suurta ja kummallista siellä ei nähty. Vesiputouksii siellä ois kai voinu olla..
Perjantaina tultiin takaisin La Paz:iin ja siellä oltiin viimeiset kaks yötä. Lauantaina yritettiin suunnata Espiritu Santolle, joka on suuri saari Kaupungin edustalla, mutta tällä kertaa turismihinnat vei voiton ja teko jäi tekemättä. Päätettiin sukellella paikallisilla hienoilla biitseillä, joka ei ihan sujunut loppujen lopuks hyvin. Siis puitteet oli loistavat, mutta huonoa tuuria sitä vihdoin sitten kohdattiin. Oltiin kävelemässä rantavedessä syvellälle. Noin polven verran vettä ja kirkasta sellasta. Pohjaa luonnollisesti seurasin, mutta mitää en nähny. Ja sitten viiltävä ja sähköinen kipu jalkapohjaan ja rantaan pomppinen. Astuin rauskun päälle, joka iski hännällään reiän keskelle jalkapohjaa ja myrkyt päälle. Kipu oli aika sietämätön ja siitä sitten mentii lähimmälle sairaalalle pikimmiten - noin 1/2 h. Mitää vaarallista toi ei loppujen lopuks ollu ja ilmeisen yleistäkin kai, sillä nuori hoitsu sen sit hoita aika nopeesti. Jalkapuudutus ja kipulääke, se oli sillä selvä. Mutta kipu oli kyl varmaanki kovempi kuin koskaan, kädenmurtumaakin kovempi, veikkaan, tai sitten olen herkistynyt täällä :p. Nyt seuraavana päivänä en tunne keskimmäistä varvasta juuri ollenkaan ja jalkapohjassa on joku 5 cm halkasijaltaan paukama, et näin.
Reissusta hyvät muistot ja uusia eläimii tuli nähtyy paljon sekä kosketeltua ;). Sorppa lyhyt jänteiset pitkästä tekstistä, teille on ehkä tulossa kuvia..
-T
